Tatuaj temporar cu o busolă, model Busola

Mikä tatuointi kuvastaa minua? 5 harjoitusta

Viisi lyhyttä harjoitusta muuttaa muistot, arvot, esineet, paikat ja ihmissuhteet todella henkilökohtaisen tatuoinnin vaihtoehdoiksi. Opit myös, mitä iholla kokeileminen voi ja ei voi vahvistaa.

Sinua todella kuvaava tatuointi ei yleensä löydy selaamalla malligalleriaa, kunnes jokin näyttää hyvältä. Se syntyy, kun lähdet jostakin, mitä elämässäsi on oikeasti tapahtunut – hetkestä, arvosta, esineestä, paikasta tai ihmissuhteesta – ja muutat sen yksinkertaiseksi muodoksi, jonka tunnistaisit yhä muutaman vuoden päästä omaksesi. Alla olevat harjoitukset auttavat sinua tekemään juuri näin, vaihe vaiheelta, ennen kuin alat miettiä kokoa tai sijoittelua.

Viisi lyhyttä harjoitusta vievät sinut järjestyksessä epämääräisestä tunteesta yhteen konkreettiseen aiheeseen, jota voit kokeilla ennen kuin siitä tulee pysyvä:

  • Elämäsi aikajana nostaa esiin kolmesta viiteen hetkeä, jolloin jokin todella muuttui – ei välttämättä kaikkein näyttävintä tapahtumaa.
  • Vapaa sana-assosiaatio muuttaa abstraktin arvon, kuten tasapainon tai suunnan, konkreettiseksi visuaaliseksi muodoksi, jonka voit piirtää.
  • Esineet, jotka olet säilyttänyt ilman käytännön syytä, paljastavat, mikä sinulle todella merkitsee, epämääräisen ”muistoesineen” määritelmän tuolla puolen.
  • Paikoista, jotka ovat muuttaneet näkökulmaasi, voi tulla abstrakti symboli kirjaimellisen kartan sijaan – kartta voi menettää merkityksensä, jos muutat tai muutat mieltäsi.
  • Tärkeitä ihmissuhteita voi kuvata eleellä tai yhteisellä esineellä, ei välttämättä toisen ihmisen kasvoilla tai nimikirjaimilla.

Miksi henkilökohtainen symboli kestää trendiä paremmin

Trendin mukaan kopioitu malli voi näyttää hyvältä vielä vuosienkin päästä, mutta sillä ei ole yhteyttä sinun tarinaasi, joten sen merkitys ei syvene ajan myötä – se pysyy täsmälleen sellaisena kuin se oli sinä päivänä, kun valitsit sen. Ihmiset ottavat tatuointeja monista eri syistä: taiteellisista, esteettisistä, muistoihin liittyvistä, hengellisistä tai tiettyyn ryhmään kuulumiseen liittyvistä syistä (lähde: Tatuointi – Wikipedia), ja ajan mittaan tärkeinä pysyvät tatuoinnit liittyvät yleensä johonkin, mitä olet itse kokenut, eivät johonkin, jonka olet nähnyt näytöllä. Narratiivisen identiteetin teoria selittää osittain, miksi näin on: ihmiset rakentavat identiteettiään liittämällä elämänkokemuksensa yhtenäiseksi henkilökohtaiseksi tarinaksi, joka muuttuu ja täydentyy ajan mittaan (lähde: Narratiivinen identiteetti – Wikipedia). Toisin sanoen omaan tarinaasi liittyvä symboli säilyttää merkityksensä, koska itse tarina on yhä olemassa, vaikka sen ympärillä olevat yksityiskohdat haalistuisivat.

Alla olevien harjoitusten tarkoituksena ei ole löytää mallia, jota kenelläkään muulla ei ole, vaan löytää yksi tai kaksi asiaa elämästäsi, joita yksinkertainen muoto todella voi kuvata. Kaikkien viiden harjoituksen ei tarvitse onnistua yhtä hyvin – riittää, että yksikin niistä nostaa esiin jotakin selkeää.

Harjoitus 1: elämäsi aikajana

Piirrä paperille yksinkertainen vaakasuora viiva syntymästä tähän päivään ja merkitse siihen kolmesta viiteen kohtaa, joissa jokin todella muuttui – päätös, muutto, menetys tai uusi alku. Kirjoittaminen pakottaa pukemaan sanoiksi jotakin, joka muuten jää epämääräiseksi tunteeksi. Kun yrität kirjoittaa yhdestä muutoksesta yhden virkkeen, huomaat, oletko todella ymmärtänyt sen vai ainoastaan tuntenut sen ohimennen. Siksi harjoitus toimii käytännössä paremmin paperilla kuin pelkästään mielessä tehtynä. Kirjoita jokaisesta aikajanan kohdasta yksi virke siitä, mikä muuttui kyseisen hetken jälkeen, älä vain siitä, mitä tapahtui. Kun luet virkkeet uudelleen, etsi toistuva teema – uusi alku, paluu tai itsesi vuoksi tehty valinta – sen sijaan, että valitsisit automaattisesti listan dramaattisimman tapahtuman. Usein toistuva teema kertoo sinusta enemmän kuin yksi yksittäinen hetki.

Miltä yksinkertainen aikajana näyttää käytännössä

Et tarvitse monimutkaista piirrosta: suora viiva, johon on merkitty viisi pistettä ja jokaisen alle kirjoitettu yksi virke, riittää tähän harjoitukseen. Jos jokin sana toistuu useassa virkkeessä – esimerkiksi ”valitsin” tai ”luovuin” – merkitse se erikseen. Se on usein raaka-ainetta, josta visuaalinen aihe myöhemmin synteesivaiheessa rakentuu.

Harjoitus 2: sana-assosiaatio

Aseta lyhyt ajastin kahdeksi tai kolmeksi minuutiksi ja kirjoita pysähtymättä sanoja, jotka kuvaavat sitä, miten näet itsesi juuri nyt, sitä mukaa kuin niitä tulee mieleesi. Ryhmittele sanat sitten kahdeksi tai kolmeksi teemaksi ja säilytä vain ne, jotka tuntuvat yhä tosilta seuraavana päivänä, kun harjoituksen alkuinnostus on jo laantunut. Viimeisessä vaiheessa muutat valitsemasi teeman muodoksi, jonka pystyt kuvittelemaan ihollasi: suunta voi luontevasti muuttua kompassiksi, tasapaino tähdeksi tai suoraksi horisonttiviivaksi, ja yhteyttä johonkuhun voi kuvata kahdella toisiinsa liittyvällä yksinkertaisella muodolla.

Väliaikainen tatuointi, jossa on kompassi, malli Kompassi
Kompassi: esimerkki yksinkertaisesta aiheesta, joka syntyy suuntaan tai opastukseen liittyvästä teemasta.

Harjoitus 3: merkitykselliset esineet

Kirjoita muistiin kaksi tai kolme fyysistä esinettä, jotka ottaisit mukaasi hätätilanteessa tai joita säilytät edelleen ilman käytännön syytä – kirje, työkalu tai peritty koru. Kirjoita kunkin kohdalle konkreettisesti, miksi se on tärkeä, äläkä tyydy epämääräiseen määritelmään ”se on tunnearvoinen”. Juuri tarkka syy muuttuu myöhemmin symboliksi, ei itse esine. Pelkistä esine sitten sen ääriviivaksi tai yhdeksi sitä määrittäväksi yksityiskohdaksi. Kokonainen ja yksityiskohtainen kuva oikeasta esineestä toimii yleensä paremmin valokuvana kuin pienenä tatuointina, jossa hienot viivat haalistuvat ajan myötä.

Harjoitus 4: sinua muovanneet paikat

Mieti paikkaa, joka on muuttanut tapaasi nähdä asioita. Sen ei tarvitse olla paikka, josta olet kotoisin, vaan paikka, jossa jokin tietty asia muuttui sinulle. Kysy itseltäsi, mitä kyseinen paikka edustaa yhdellä sanalla – vapautta, turvaa tai kunnianhimoa – sen sijaan, että yrittäisit kuvata itse paikkaa piirroksena. Abstrakti kuvake, kuten vuoren ääriviiva, aallonviiva tai kompassin kärki, säilyttää merkityksensä pidempään kuin kirjaimellinen kartta tai kaupungin siluetti, joiden merkitys voi kadota, jos muutat tai tunteesi kyseistä paikkaa kohtaan muuttuvat.

Harjoitus 5: ihmiset, joihin olet kiintynyt

Nimeä ihmissuhde – henkilöä ei tarvitse nimetä – joka opetti sinulle arvon, jota kannat yhä mukanasi: esimerkiksi suhde vanhempaan, läheiseen ystävään tai mentoriin. Kysy itseltäsi, mitä kyseinen ihmissuhde opetti sinulle tekemään tai huomaamaan, ja etsi symboli tälle opille, älä henkilön kasvoille. Suojeleva ele, yhteinen esine tai kahdesta toisiinsa liittyvästä muodosta koostuva aihe voi kuvata yhteyttä ilman, että se riippuu jonkun kasvoista tai nimikirjaimista – yksityiskohdista, jotka joku voi nähdä vuosien päästä eri tavalla.

Väliaikainen tatuointi, jossa on suojeleva käsi, malli Suojeleva käsi
Suojeleva käsi: tukevan ihmissuhteen aihe, joka ei ole riippuvainen kasvoista tai nimikirjaimista.

Harjoituksista yhteen yksinkertaiseen aiheeseen

Aseta viisi mahdollista aihetta vierekkäin ja karsi pois ne, jotka vaatisivat selityksen tai ääneen kerrotun tarinan, jotta joku muu ymmärtäisi ne – hyvä aihe toimii ilman siihen liitettyä selitystäkin. Suosi muutamaa selkeää viivaa yksityiskohtia täynnä olevan näkymän sijaan, sillä mallin on toimittava tatuoinnin todellisessa koossa ja säilyttävä selkeänä, vaikka viivat ajan mittaan hieman pehmenisivät. Jos kaksi eri harjoitusta viittaa samaan teemaan – esimerkiksi suunta nousi esiin sekä sana-assosiaatiossa että paikkaharjoituksessa – se on yleensä vahvin käytettävissäsi oleva merkki, eikä asiaa tarvitse ratkaista valitsemalla vain toinen vaihtoehdoista.

Mitä iholla kokeileminen voi vahvistaa – ja mitä ei

Kun olet päätynyt yhteen aiheeseen, se kannattaa testata ennen sen muuttamista pysyväksi, ja väliaikainen tai puolipysyvä vaihtoehto sopii juuri tähän vaiheeseen. Kun käytät aihetta muutaman päivän ajan tavallisissa toimissa ja erilaisten vaatteiden kanssa, näet, tuntuuko se yhä ”omaltasi” iholla eikä vain muistikirjassa. Kokeilu voi myös vahvistaa, toimivatko suunnittelemasi koko ja sijoittelu sen kanssa, miten liikut ja pukeudut tavallisesti.

Yhtä tärkeää on se, mitä kokeilu ei voi kertoa: se ei näytä, miltä pysyvän tatuoinnin ottaminen tuntuu, miten ihosi paranee tai tunnetko samoin kyseisestä aiheesta kymmenen vuoden päästä. Nämä ovat erillisiä kysymyksiä, joihin väliaikaista versiota ei ole tarkoitettu vastaamaan. Jos haluat koko vaiheittaisen ohjeen iholla kokeilemiseen, opas tatuoinnin testaamiseen ennen sen muuttamista pysyväksi käsittelee tarkemmin kestoa ja sitä, miten ihon reaktiota seurataan. Artikkeli siitä, mitä väliaikainen kokeilu voi ja ei voi vahvistaa käsittelee perusteellisesti harjoituksen rajoja symbolin sinussa yhä herättämän tunteen lisäksi. Jos haluat konkreettisia lukuja siitä, kuinka kauan tällainen kokeilu kestää käytetyn mustetyypin mukaan, artikkelissa puolipysyvän tatuoinnin kestosta kerrotaan tarkemmin juuri näistä asioista.

Kun yksi aihe erottuu selvästi muista, sen käyttäminen puolipysyvänä tatuointina viikon tai kahden ajan tavallisissa tilanteissa on rehellinen askel ennen lopullista päätöstä. Jos haluat nähdä muutamia lähtökohtia, jotka liittyvät harjoituksissa esiin nousseisiin teemoihin, Symbolien ja sitaattien kokoelma on hyvä paikka aloittaa. Jos haluat laajemman katsauksen kaikkeen, mitä kannattaa ottaa huomioon ennen pysyvää tatuointia symbolin valinnan lisäksi, yleinen opas siitä, mitä pysyvästä tatuoinnista on hyvä tietää täydentää seuraavia vaiheita.