Kolmen apinan tatuointi, jossa apinat peittävät silmänsä, korvansa ja suunsa, kuvaa vanhaa sanontaa, joka tunnetaan nykyään ennen kaikkea muodossa ”en näe, en kuule, en puhu”. Kuva on peräisin 1600-luvun veistoksesta Tōshō-gū-pyhäkön alttarilta Nikkōsta Japanista, ja apinoiden japanilaisiin nimiin — Mizaru, Kikazaru ja Iwazaru — kätkeytyy sanaleikki, joka selittää, miksi ajatus alettiin kuvata juuri apinoilla. Tähän aiheeseen liittyvät yleisimmät kysymykset koskevat mahdollista neljättä apinaa sekä sitä, että symbolia voi tulkita kahdella lähes vastakkaisella tavalla. Selvitämme ne alla yksi kerrallaan ennen kuin siirrymme käytännön neuvoihin sommittelusta ja sijoittelusta.
- Alkuperäisessä veistoksessa on kolme apinaa, ei neljää, ja se sijaitsee Nikkōn Tōshō-gū-pyhäkön pyhien hevosten tallissa.
- Nimet Mizaru, Kikazaru ja Iwazaru perustuvat japanilaiseen sanaleikkiin, eivätkä ole ilmauksen ”en näe, en kuule, en puhu” kirjaimellinen käännös.
- Neljäs apina, Shizaru, edustaa vanhemman ja täydellisemmän maksiimin osaa ”en tee pahaa”, mutta lähteet eivät ole yhtä mieltä siitä, miksi se puuttuu Nikkōn veistoksesta.
- Ilmausta voi tulkita joko itsekuriksi tai — länsimaisessa käytössä — kritiikiksi jotakuta kohtaan, joka sivuuttaa ongelman tahallaan.
Mistä kolmen apinan kuva on peräisin
Aiheen tunnetuksi tehnyt veistos sijaitsee Nikkōn Tōshō-gū-pyhäkön pyhien hevosten tallissa (Shinkyūsha), ja se on peräisin 1600-luvulta. Se on toinen kahdeksan veistetyn paneelin sarjassa (lähde: Three wise monkeys – Wikipedia). Apinat ovat juuri tallissa, koska Itä-Aasian perinteessä niiden uskottiin suojelevan hevosia sairauksilta ja huonolta onnelta (lähde: Nikko Toshogu Shrine – Tabiiro). Eleen taustalla oleva filosofia on kuitenkin veistosta vanhempi: sen juuret ulottuvat todennäköisesti Konfutsen keskusteluista peräisin olevaan maksiimiin, joka saapui Japaniin Kiinasta Tendai-buddhalaisuuden opetusten mukana Naran kaudella. Veistos liitetään perinteisesti mestari Hidari Jingorōon, mutta tähän nimeen yhdistetyt teokset kattavat lähes kolme vuosisataa — mikä viittaa siihen, että nimi toimi pikemminkin useiden huipputason käsityöläisten yhteisenä nimikirjoituksena kuin yhden henkilön nimenä (lähde: The Three Wise Monkeys of Toshogu Shrine – Tourist Japan).
Mitä Mizaru, Kikazaru ja Iwazaru tarkoittavat ja millainen sanaleikki nimiin kätkeytyy
Kolmella eleellä on suora tulkinta: Mizaru peittää silmänsä eikä näe pahaa, Kikazaru peittää korvansa eikä kuule pahaa, ja Iwazaru peittää suunsa eikä puhu pahaa (lähde: Nikkō's Three Wise Monkeys – Nippon.com). Nimet eivät kuitenkaan ole eleiden käännöksiä, vaan perustuvat sanaleikkiin: kielteinen pääte ”-zaru” (joka tarkoittaa ”ei”) kuulostaa samalta kuin sanan ”saru” (猿, apina) äänteellisesti muuttunut muoto, jota käytetään yhdyssanoissa. Ilmaus mizaru-kikazaru-iwazaru sai siis luonnostaan apinan hahmon, koska nämä kaksi äännettä olivat samat — ei siksi, että apinoilla olisi alun perin ollut jokin yhteys ajatukseen siitä, ettei näe, kuule tai puhu.
Miksi juuri nämä kolme elettä eikä jotkin muut
Kolmen apinan paneeli on osa Tōshō-gūn kahdeksasta veistetystä kohtauksesta koostuvaa tarinaa, joka seuraa ihmisen elämänvaiheita. Tämä paneeli kuvaa lapsuutta — ikää, jolloin ihminen on uteliaimmillaan ja alttiimmillaan vaikutteille, ja tarvitsee siksi eniten suojaa niiltä (lähde: Nikko Toshogu Shrine – Tabiiro). Tämä selittää, miksi opetuksessa keskitytään juuri niihin kolmeen aistiin, joiden kautta ympäristön vaikutteet tavoittavat meidät: siihen, mitä näemme, mitä kuulemme ja mitä päätämme toistaa eteenpäin.
Neljäs apina ja yleisimmät väärinkäsitykset
Kuvan taustalla olevassa konfutselaisessa maksiimissa on täydellisessä muodossaan neljä osaa, ei kolmea — neljäs on suunnilleen ”älä tee mitään säädyllisyyden vastaista”, ja se tulkitaan tavallisesti muodossa ”en tee pahaa”. Tätä neljättä ajatusta edustaa toisinaan ylimääräinen apina, jonka nimi on Shizaru tai Sezaru ja joka kuvataan yleensä kädet ristissä tai vatsan päällä. Se ei kuitenkaan esiinny Nikkōn alkuperäisessä veistoksessa, eikä yksityiskohtaisimmin paneelia käsittelevä lähde vahvista kumpaakaan kahdesta mahdollisesta selityksestä sen puuttumiselle oikeaksi: ensimmäinen yhdistää apinan puuttumisen japanilaiseen neljään liittyvään taikauskoon. Luku neljä (shi) lausutaan samoin kuin ”kuolema”, mikä olisi riittävä syy välttää lukua pyhäkössä. Toisen selityksen mukaan apinan ele, joka tulkitaan tavallisesti viittaukseksi sopimattomaan käytökseen, olisi katsottu sopimattomaksi veistettäväksi pyhään paikkaan (lähde: Nikko Toshogu Shrine – Tabiiro). Kumpaakaan selitystä ei ole vahvistettu ainoaksi oikeaksi, joten niitä on parasta pitää kilpailevina hypoteeseina, ei todistettuina tosiasioina. Varmasti tiedämme, että alkuperäisessä pyhäkössä on täsmälleen kolme apinaa järjestyksessä näkö-kuulo-puhe — kaikki neljän hahmon versiot tai muunlaiset järjestykset ovat myöhempiä muunnelmia, eivät alkuperäinen teos.
Konfutselaisesta maksiimista moderniksi symboliksi: mitä se oikeastaan kertoo
Vaikka aiheen juuret ovat Japanissa buddhalaisuuden kautta välittyneessä konfutselaisessa maksiimissa, siitä on jo kauan sitten tullut laajalle levinnyt kulttuurisymboli, joka ei liity mihinkään tiettyyn uskonnolliseen kulttiin. Tulkintoja on tullut lisää kuvan kansainvälisen suosion myötä. Alkuperäinen merkitys liittyy itsekuriin: siihen, ettei altista itseään tahallaan vaikutteille, juoruille tai huonoille esimerkeille, varsinkaan ihmisenä kasvamisen vuosina. Opetus koskee sitä, mitä päätät katsoa, kuunnella ja toistaa, ei todellisten ongelmien sivuuttamista. Länsimaisessa populaarikulttuurissa samaa kuvaa on kuitenkin alettu usein käyttää lähes päinvastaisessa merkityksessä: kuvaamaan ihmistä, joka ”sulkee silmänsä” tahallaan epäoikeudenmukaisuudelta tai ongelmalta, joka hänen pitäisi tunnustaa (lähde: Three wise monkeys – Wikipedia). Tatuointia suunnitellessa kannattaa päättää etukäteen, kumman näistä tulkinnoista haluat välittää, sillä valinta vaikuttaa siihen, mitä eleissä, apinoiden määrässä ja mahdollisessa tatuointiin liitettävässä tekstissä korostat.
Näin valitset oman mallisi sommittelun ja sijoittelun
Apinoiden määrä mallissa riippuu ennen kaikkea valitsemastasi viestistä: klassinen kolmen hahmon versio pysyy uskollisena alkuperäiselle veistokselle ja itsekuria korostavalle tulkinnalle. Neljännen apinan, Shizarun, voi lisätä, jos haluat täydentää maksiimin ja korostaa ajatusta ”en tee pahaa”. Kannattaa kuitenkin muistaa, että se on myöhempi lisäys eikä osa Nikkōn alkuperäistä veistosta.
Koko ja sijoittelu ovat yhtä tärkeitä kuin hahmojen määrä. Vaakasuuntainen sommitelma, jossa on kolme pientä siluettia ja selkeät linjat, toimii hyvin ranteessa tai kyynärvarressa, jossa eleet erottuvat selvästi myös kauempaa. Suurempi versio, jossa apinoiden ympärillä on enemmän yksityiskohtia, sopii paremmin kylkiin tai lapaluun kohdalle. Näillä alueilla on tilaa monimutkaisemmalle sommittelulle ilman, että mallista tulee liian ahdas.
Ennen pysyvää päätöstä voit kokeilla, miltä valitsemasi koko ja sijoittelu näyttävät, käyttämällä väliaikaista tatuointia — samaa lähestymistapaa suosittelemme myös oppaassamme niille, jotka harkitsevat ensimmäistä pysyvää tatuointiaan — tai valitsemalla yksilöllisen mallin, joka tehdään valitsemasi sommittelun ja apinoiden määrän mukaan.
Jos haluat korostaa tasapainon sijaan ennemmin suojelua, toinen mallistomme kuvituksellinen malli rakentuu saman ajatuksen varaan: se kuvaa tarkoituksellista suojaa kielteisiltä vaikutteilta.
Jos etsit muita kulttuurisesti merkityksellisiä symboleja, A–Ö-merkityshakemistostamme löydät selitykset kymmenille aiheille. Buddhalaisaiheisia tatuointeja käsittelevä opas puolestaan perehtyy tarkemmin kulttuuriseen taustaan, josta myös tämä kuvamaailma on peräisin. Jos aihe kiinnostaa sinua ennen kaikkea uskonnollisen tai kulttuurisen puolensa vuoksi, väliaikaisten tatuointien uskonnollisia symboleja käsittelevä opas kertoo, miten käsittelemme tällaisia aiheita kunnioittavasti niiden alkuperästä riippumatta.
Kolme apinaa ovat kaiken ”en näe, en kuule, en puhu” -vitsailun takana edelleen aihe, jolla on selkeä ja todennettavissa oleva historia: 1600-luvulta peräisin oleva japanilainen veistos, sanaleikki, joka muutti maksiimin kuvaksi, sekä kaksi modernia tulkintaa, joista voit valita tietoisesti ennen sommittelusta päättämistä. Voit kokeilla valitsemaasi apinoiden määrää, kokoa ja sijoittelua väliaikaisesti, ilman paineita, ennen kuin harkitset pysyvää versiota.
