Käynti, jonka aikana pysyvä tatuointi tehdään, etenee ennalta sovitussa järjestyksessä: ensin keskustellaan kuviosta ja käydään läpi terveydentilaa koskeva suostumus, sitten siirtokuva asetetaan iholle ja hyväksytään, työpiste valmistellaan steriiliksi, tatuointi tehdään – tavallisesti ensin ääriviivat ja vasta sitten varjostus tai väri – ja lopuksi iho puhdistetaan, tatuointi peitetään ja saat hoito-ohjeet. Alla käymme kaikki nämä vaiheet läpi niin kuin ne etenevät ammattilaisstudiossa, jotta tiedät, mitä odottaa ja mihin kiinnittää huomiota ennen kuin istut tatuointituoliin.
- Konsultaatiossa sovitaan kuviosta, koosta ja terveydentilaa koskevasta suostumuksesta, ja muutokset on helpointa tehdä juuri tässä vaiheessa, ennen siirtokuvan tekemistä.
- Iholle asetettu siirtokuva näyttää tatuoinnin tarkan muodon, suunnan ja koon ennen tatuoinnin aloittamista.
- Sterilit kertakäyttövälineet ja uudelleenkäytettävien välineiden sterilointi autoklaavissa ovat standardi, jonka voit tarkistaa paikan päällä omin silmin.
- Työ alkaa yleensä ääriviivoista, ja varjostus tai väri tehdään myöhemmin.
- Istunnon päätteeksi saat suojaavan sidoksen ja kirjalliset hoito-ohjeet, et pelkkää suullista yhteenvetoa.
Konsultaatio: mistä sovitaan ennen kuin kukaan koskee ihoon
Käynnin ensimmäisellä vaiheella ei ole mitään tekemistä tatuointikoneen kanssa. Se on keskustelu, jossa tatuoija ja asiakas sopivat kuvion lopullisesta muodosta, sen sijoituspaikasta keholla, koosta, tyylistä ja istunnon arvioidusta kestosta (lähde: Tatuointiprosessi, turvallisuus ja jälkihoito: kattava opas). Tämä on myös paras hetki muutoksille: koon korjaaminen tai kuvion siirtäminen on nyt paljon helpompaa kuin siirtokuvan asettamisen jälkeen, kun kuvio on jo sovitettu tiettyyn kohtaan keholla. Jos vielä harkitset useamman kuvion välillä tai et ole varma, mikä paikka näyttäisi parhaalta, ensimmäisen tatuoinnin mallin ja paikan valinta on oma aiheensa, jota kannattaa pohtia jo ennen tätä keskustelua.
Konsultaation toinen osa käsittelee terveyteen liittyviä muodollisuuksia: esitietoja ja suostumusta, joiden yhteydessä kysytään allergioista, ihosairauksista, käytössä olevista lääkkeistä sekä raskaudesta tai imetyksestä, ja asiakas vahvistaa ymmärtävänsä mahdolliset riskit, kuten ihoärsytyksen, infektion, allergisen reaktion, arpeutumisen tai pigmentin värin muuttumisen (lähde: Tatuointisuostumuslomake: mitä siihen sisällytetään). Lomakkeeseen kuuluu myös iän ja henkilöllisyyden tarkistaminen sekä vahvistus siitä, että asiakas on saanut mukaansa hoito-ohjeet – tämä on ammattilaisen tekemän studiokäynnin tavanomainen osa, ei ylimääräistä byrokratiaa.
Siirtokuva iholla: viimeinen tilaisuutesi tehdä muutoksia
Ennen kuin tatuointikone koskettaa ihoa, tatuoija asettaa siirtokuvan – kuvion jäljennöksen, joka näyttää tatuoinnin tarkan sijainnin, suunnan, symmetrian ja mittasuhteet siinä kohdassa, johon tatuointi todella tehdään (lähde: Tatuointiprosessi, turvallisuus ja jälkihoito: kattava opas). Tässä vaiheessa hyväksymistä ei kannata kiirehtiä. Hyvä käytäntö on tarkastella siirtokuvaa useasta kulmasta ja luonnollisessa, seisaaltaan otetussa asennossa, etenkin jos kehon asento – esimerkiksi käsivarren taivutus tai vartalon kierto – muuttaa sitä, miten kuvio asettuu arjessa.
Kun siirtokuva on hyväksytty ja ääriviivojen tekeminen aloitettu, asentoa tai kokoa ei enää voi muuttaa. Siksi juuri nyt kannattaa kysyä vielä mieleen tulevat kysymykset: näkyykö viiva tietystä kulmasta, sopiiko symmetria kehon molemmille puolille ja onko koko liian pieni suunniteltuja yksityiskohtia varten? Tatuoija, joka antaa aikaa arviointiin eikä kiirehdi sinua hyväksymään siirtokuvaa, suhtautuu tähän vaiheeseen sen ansaitsemalla vakavuudella.
Työpiste: mihin kiinnittää huomiota hygienian kannalta
Työpisteen hygienian voi arvioida ilman erityisosaamista, sillä suurin osa käytännöistä näkyy paljaalla silmällä. Ammattistudiossa neulat ja neulapatruunat ovat steriilejä, tehdaspakattuja ja sinetöityjä, ja ne avataan vasta asiakkaan läsnä ollessa. Ne on tarkoitettu vain yhdelle henkilölle (lähde: Tatuointiprosessi, turvallisuus ja jälkihoito: kattava opas). Tatuointimustekupit, partahöylät ja pyyhkeet ovat kertakäyttöisiä, ja työpinnat, tatuointikoneen kahva sekä muut osat, joihin tatuoija koskee työn aikana, on suojattu suojakalvolla. Käsineet vaihdetaan työvaiheiden välillä, ei ainoastaan asiakkaiden välillä.
Ennen työn aloittamista tatuoija puhdistaa työtasot ja tuolin näkyvästä liasta, desinfioi ne veren välityksellä tarttuvia taudinaiheuttajia tuhoavalla aineella ja steriloi uudelleenkäytettävät välineet autoklaavissa (lähde: Suojaako ammattitaitoinen tatuoijasi sinua infektioilta?). Käytetyt neulat ja muut terävät esineet laitetaan heti niille merkittyyn terävien jätteiden astiaan, ei tavalliseen roskakoriin. Sinulla on myös oikeus kysyä toimipaikan toimivaltaisen viranomaisen myöntämää toimilupaa tai terveystarkastuslupaa – asianmukainen studio näyttää sen epäröimättä.
Varoitusmerkit: mitä työpisteessä ei pitäisi olla
Edellä kuvattujen käytäntöjen vastaiset asiat ovat selkeitä varoitusmerkkejä, joiden kohdalla kannattaa kysyä lisätietoja tai luopua istunnosta: neula, joka on otettu aiemmin avatusta, sinetöimättömästä pakkauksesta, suojakalvon puuttuminen kahvoista ja pinnoilta tai käsineet, joita ei vaihdeta työvaiheiden välillä. Myös näkyvän terävien jätteiden astian puuttuminen tai tatuoijan haluttomuus näyttää toimipaikan lupaa ovat syitä etsiä toinen studio.
Itse tatuointi: ensin ääriviivat, sitten varjostus tai väri
Tatuointi aloitetaan yleensä ääriviivoista, jotka määrittävät kuvion päämuodon ja rakenteen. Vasta sen jälkeen tehdään varjostus tai väri – tarkka järjestys voi kuitenkin vaihdella tatuoijasta toiseen ja riippua itse kuviosta (lähde: Tatuointiprosessi, turvallisuus ja jälkihoito: kattava opas). Tatuointikoneen ääni voi olla odotettua kovempi, mutta se on normaali osa työskentelyä eikä merkki siitä, että jokin olisi pielessä.
Pitkien istuntojen aikana on tavallista pitää taukoja, joiden aikana voi verrytellä, juoda vettä tai hengähtää hetken. Tauoista kannattaa sopia tatuoijan kanssa ennen työn aloittamista, etenkin jos kuvio vaatii pitkää paikallaan istumista. Jos istunnon aikana jokin sattuu selvästi eri tavalla kuin aiemmin tai sinun täytyy vaihtaa asentoa, kerro siitä heti sen sijaan, että odottaisit loppuun asti. Hyvä tatuoija reagoi tällaiseen ilmoitukseen ja mukauttaa työtahtia sen sijaan, että sivuuttaisi sen.
Istunnon päätteeksi: puhdistus, sidos ja hoito-ohjeet
Kun tatuointi on valmis, tatuoija poistaa ylimääräisen tatuointimusteen ja kudosnesteen, tarkistaa viivojen tasaisuuden ja ihon mahdollisen ärsytyksen, levittää lopuksi ohuen kerroksen voidetta ja peittää tatuoinnin läpinäkyvällä suojasidoksella (lähde: Tatuoinnin jälkihoito: välitön hoito ja infektion merkit). Sidos vähentää kosketusta vaatteisiin, hankausta ja epäpuhtauksia ensimmäisinä tunteina istunnon jälkeen, jolloin iho on kaikkein altteimmillaan.
Tatuoija kertoo, kuinka kauan sidoksen pitää olla iholla – yleensä vähintään muutaman tunnin, joskus pidempään tatuoinnin koosta ja sijainnista riippuen. Sinun pitäisi lähteä studiosta selkeiden, kirjallisten hoito-ohjeiden kanssa, ei pelkän suullisen yhteenvedon varassa, sillä sen unohtaa helposti kotiin palattuaan.
Ensimmäiset päivät tatuoinnin jälkeen: mikä on normaalia ja mikä ei
Ensimmäisen viikon aikana vähäinen nesteen tihkuminen ja tatuoinnin ympärillä oleva punoitus kuuluvat normaaliin paranemiseen. Ensimmäisellä tai toisella viikolla alkava kutina on ihon luonnollinen reaktio sen uusiutuessa (lähde: Tatuoinnin paranemisprosessi: vaiheet, jälkihoito ja varotoimet). Toisen ja neljännen viikon välillä ihon uloin kerros alkaa hilseillä – tämäkin on normaali vaihe, vaikka se voi näyttää huolestuttavalta ensimmäisen tatuoinnin jälkeen.
On kuitenkin merkkejä, jotka eivät kuulu tavalliseen paranemiseen ja joiden vuoksi pitää ottaa yhteyttä lääkäriin: kuume tai vilunväristykset, paheneva kipu, selvä haju tai erite, vihertävä tai kellertävä neste, jota erittyy vielä viikon kuluttua istunnosta, sekä tatuoinnista leviävät punaiset juovat tai laajeneva punoitus (lähde: Tatuoinnin jälkihoito: välitön hoito ja infektion merkit). Jos huomaat jonkin näistä oireista, ota yhteyttä lääkäriin, älä pelkästään tatuoinnin tehneeseen tatuoijaan.
Jos mietit, kannattaako sinun ottaa pysyvä tatuointi vai kokeilla ensin väliaikaista versiota, apua voi olla artikkelista, jossa kerrotaan, miten valita väliaikaisen ja pysyvän tatuoinnin välillä – siinä päätöstä tarkastellaan laajemmin, ennen kuin rajaat valinnan tiettyyn kuvioon.
Miksi tämä ei ole opas tatuoinnin tekemiseen kotona
Edellä kuvattu menettely – steriilit kertakäyttöneulat ja neulapatruunat, uudelleenkäytettävien välineiden sterilointi autoklaavissa, luvallinen toimitila ja koulutettu tatuoija – ei ole pelkkä muodollisuus. Sille on syynsä: neulan vieminen pysyvästi ihon alle ilman näitä olosuhteita aiheuttaa todellisen infektioriskin (lähde: Suojaako ammattitaitoinen tatuoijasi sinua infektioilta?). Siksi tässä artikkelissa ei tarkoituksella kuvata pysyvän tatuoinnin tekemistä itse, eikä se korvaa käyntiä koulutetun ammattilaisen luona luvallisessa studiossa.
Jos todella haluat nähdä, miltä tietty kuvio, sen koko ja sijainti näyttävät omalla ihollasi ennen edellä kuvatun päätöksen tekemistä, voit kokeilla sitä kotona väliaikaisella tatuoinnilla, jonka voit kiinnittää itse ja joka ei läpäise ihoa. Vaiheittaiset ohjeet löydät artikkelista, jossa kerrotaan, miten väliaikainen tatuointi kiinnitetään kotona. Esimerkiksi herkkä, ohutviivainen Lotus-kuvio Pienet väliaikaiset tatuoinnit -mallistosta antaa sinulle mahdollisuuden arvioida kokoa ja sijoittelua keholla muutaman päivän ajan ennen kuin istut tatuointituoliin. Muista kuitenkin, että tällainen kokeilu näyttää vain ulkonäön, koon ja sijoituspaikan – ei sitä, miten paraneminen etenee, kuinka paljon tatuointi sattuu tai miltä lopputulos näyttää iholla pysyvänä versiona.
Kerromme lisää siitä, miksi kuviota kannattaa kokeilla ennen pysyvän tatuoinnin ottamista, artikkelissa miksi kuviota kannattaa kokeilla ennen kuin otat sen pysyvästi. Jos etsit lisää oppaita studiokäyntiä edeltävään ja sen jälkeiseen aikaan, löydät niitä InkLabs-blogista.
